Yksi tapa kerätä tuoksuja on hankkia omimmista tuoksutyypeistään muotovaliot itselleen.

Pidän vetiveristä, mutta en ole vielä saanut päätettyä mistä vetiver-tuoksusta pidän eniten. Paljon minulta on myös haistamatta.

Kertokaa suosikkeivetivereistänne!

Annick Goutalin Vetiver on miulle omaa luokkaansa. Se on hyvin erikoinen. Haistan siinä kokonaisen autiosaaren ja korkeat Saimaan allot.

Mallen Vetiver Extraordinaire on myös loistava, savuinen, pihkainen vetiver.
Chanelin Sycomore on upea, tumma, aavemainen ja kuiva vetiver.

Maailma on hyviä vetiverejä täynnä. Mestariteokset ovat aina asia erikseen, mutta perushyvältä tuoksuvan vetiverin tekeminen ei sinänsä ole parfymöörille lainkaan hankalaa.

edit: Gogol, kokeile pitää joskus MPeG:n Route du Vetiveriä, ja katso onko siussa viiksien lisäksi yhtään munaa.

Pidän mielessä , käyn ehkä huomenna viiksekkään lähiparfymerian sedän luona ja hänellä on pitkä rivi Maitre Parfumeur et Gantieriä (merkin edustaja sanoi muuten mulle että heillekin tulee vihdoin nettikauppa tää syksynä - parantanee näiden tuoksujen saatavuutta).

Mulla on tosiaan Suomessa pussillinen raakaa vetiveriä, siis niitä heinäjuuritukkoja, ja jo ne itsessään tuoksuvat hyvälle.

Niin ja referenssi vetiveriksi sopii mainiosti se Guerlainin Vetiver (miesten puolella, mutta sopii myös naisille). Tätä pitäisi löytyä Suomesta aika helposti.

Tätäkin on menty aikanaan kopeloimaan, mutta onneksi reformulaatio ei ole sieltä pahimmasta päästä.
Silti, kuinka kaipaankaan Guerlainin Vetiveriä vintage-versiona! Miulla oli sitä aikanaan pullollinen, mutta möin sen jostain kumman syystä pois --- vaivaisella parilla kympillä!

jos yhtään lohduttaa, mun mies särki mun Guerlainin Vetiverini kylpyhuoneen lattialle ja sanoi että se haisee pahalle.

Yleensä olen sitä mieltä että olen naimisissa täysin oikean äijän kanssa, mutta jotkut jutut saavat miettimään...

Etron Vetiver oli minulle se käänteentekevä vetiver, joka sai minut löytämään myös muut vetiverit. Ihastuttavan savuinen ja samea.

Rakkain on Annick Goutalin Vétiver, jossa on meren suolaisuutta (enemmän kuin The Different Companyn Sel de Vétiverissä, josta pidän myös paljon). "I've crossed oceans of time to find you".

Tykkään eniten vetivereistä, joissa on jotain "vedenalaista", mielikuvia huojuvista vesikasveista.


Tätä en ole oppinut ikinä arvostamaan, ainakin minun hipiälläni todella epämiellyttävä ja kitkerä tapaus.

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

Käväisin lähiparfymeriassa, De Bachmakov ei ole vielä tullut mutta kokeilin MPG:n Vetiveriä.

Setä antoi minulle sitä vain kitsaan suihkauksen. Tykkään puisesta tuntumasta. Olikohan se harhaa mutta alussa tuntui hetken joku niljakas nuotti joka muistutti Bulgari Blackistä ja Body Kourosista. Jatkan seuraamista miten tämä kehittyy. Tähän asti haistamani MPG:t ovat ainakin näytteen väärtejä ja mielestäni niissä tuntuu omanlaisensa perhetunnustuoksu.

Tämä tuoksu tuntuu yllättävän kesyltä - tai minun ranteellani Laliquen Encre Noire tuntuu villimmältä ja hurjemmalta. Pidän MPG:n kuivasta savuisuudesta jossa taitaa olla pieni pihkasilmä, mutta tämäkin tuoksu puhuu sotto voce. Ehkä haistelen uutta, pehmennettyä versiota?

Mallen Vetiver muuten ei ollut minua varten. Haistoin sen kuvottavan myskisenä, vetiveriä en edes löytänyt muun roinan alta, tai jouduin pesemään tuoksun pois ennen kuin vetiveri tuli esiin sillä se todella käänsi vatsaa.

Unohdin mainita Mitsoukon! Sen pohjatuoksun vetiver on lajinsa aatelia.

Ja hupaisa anekdootti asiaan liittyen:
Kerran kun olin jeesamassa tuttavia tapettien repimisessä, huushollin emäntä (joka on käyttänyt Mitsoukoa 15-vuotiaasta) luuli, että minulla on Mitsoukoa, vaikka minulla oli Annick Goutalin Vétiveriä. Ällistyin tästä niin paljon, että kun seuraavan kerran käytin Mitsoukoa, käytin sitä muutaman päivän putkeen ja ensimmäistä kertaa huomasin miten vetiverinen se itse asiassa on.

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

MPG:n pehmeä vetiveri edelleen ranteella. Nautin tästä - tässä on kypsää savuista kuivaa puuta, tulee mieleen kaarnalaiva ennen vesillelaskua, ehkä saunasavussa - eikä juuri muita häiritseviä elementtejä. Mutta epäilen että tämä on tuoksun uusi muoto, koska tämä on melko kevyt ja kirkas tuoksu.
, sulla on varmasti vanhempaa versiota. Miltä se tuoksuu?

^ En tiedä haisteletko uutta vai vanhaa, mutta tosiaan, tätä niinkuin kaikkia muitakin MPeG:n tuoksuja on, harmi kyllä, muutettu.

Kysy sedältä seuraavan kerran minkäkoisesta pullosta suihkutteli. Asia on yksinkertainen: uusi versio on sadanmillin, ja vanha yhdeksänkymmenen millin pullossa.

(Vanhasta) Route du Vetiveristä löytyy läjäpäin arvosteluja netistä. Jos luet niitä muutaman, huomaat etten ole ainoa jonka mielestä RdV pyyhkii Encrellä pyllyä. Ja mitä puhetta siellä jossain oli Blackistä ja Body Kouroksesta..? Taisin lukea omiani.

Ei Route du Vetiveriä raaempaa vetiver sekoitusta ole olemassa.

Hmm...et kai säikähtänyt puhettani munasta ja mennyt peniskateuden taakse piiloon?

Tämä on uusi, 100 ml pullosta (en ostanut, mutta setä tietää että minusta pieni on kaunista, kun joutuu etsiskelemään mulle 50 ml pulloja suoraan valmistajalta vaikka satasta olisi hyllyssä).

Hah, peniskateus... Vain mies voi keksiä jotain niin typerää! Todistin sivusta kun tyttöni havaitsivat että puolella maailmasta on ylimääräisiä ulokkeita. Molempien toisistaan riippumaton reaktio oli pidättelemätön kikatus - ne siis nauroivat katketakseen tälle käsittämättömälle design featurelle

Uusi MPG:n vetiver on silti tosi miellyttävä. Ehkä tätä on laimennettu, mutta tuoksu on miellyttävän balansoitu ja ehjä ja hienovarainen. En kaipaa alppitorvivetiveriä, understatement riittää ihan hyvin.

^Oothan Gogol muuten varma että puhutte toxun kans samasta vetiveristä, eli että setä ojensi sulle Route du Vetiveriä eikä Racinea? Tuli vaan mieleen että MPG:llä on kaksi.

Hyvä pointti, ei, en voi olla varma.
Tämä on näitä hyvän asiakaspalvelun huonoja puolia - ei näe tarkkaan mitä pullossa lukee.