Julesia.
Tajusin just, että tämä on ulkoilmatuoksu ja siten määritelmällisesti kesätuoksu. (Ei Suomen oloissa ole talvi-ulkotuoksuja!)

En ole vieläkään kyennyt irrottautumaan ruusuista, nyt vuorossa Annikin Absoluuttinen.

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

Oletko kokeillut Yves Rocherin uutta Rose Oudia? Kiinnostaisi kuulla, mitä muut siitä tuumaavat ja minne päin karttaa ruusuhurjastelijat sen sijoittavat.
Minua viehättää sen kuivahko ja ikään kuin vahamainen fiilis, mutta enpä toisaalta ruusuista osaa paljoa sanoa.

EDIT: Puhelimeni ei osaa siteerata.

Torso tuoksuu aamuiselta AdP Colonia Assolutalta, mutta huomion vie Eloge du Traitren tuoksuinen oikea ranteeni.

Jos sanon, että Yatagan Sport, niin otan osaa aika pinnalliseen keskusteluun.

Neulasnuotti on päivänselvä ja hallitsee alkua. Laakerinlehteä en olisi millään keksinyt itse, mutta kun sen on kerran jostain lukenut, sen haistaa kyllä.
Tämä on ollut ihollani vasta alle kaksi tuntia, mutta juonen mahdollista tiivistymistä odotellessani sanon, että tämä on patsulituoksu. Vähän epätyypillinen, mutta silti. Ikään kuin viher-aromaattinen patsulituoksu.

Orastava drydown ei tue tämän luokittelemista fougèreksi. Tuloillaan on katajamaista nahkaa ja myskiä.


EDIT: Loppupätkä meni ounastelemillani linjoilla, mutta paljon onnistuneemmin kuin uskalsin toivoa. Tämähän on läpeensä hyvä tuoksu! Aistinvaraisesti arvioituna tämä ehkä on 1970-luku-pastissi, mutta konstruktivistisesta pullosta tarjoiltuna nenä ottaa kaiken eri tavalla ja aivoissa alkaa soimaan niche-polkka. Kekkosen kauden jälkeen keksittyä tässä on ainakin hienoinen ilmavuus - kuin joku olisi jättänyt havumetsän ikkunan auki.

^Alrighty!

Minä viihdyn suoraviivaisen realistisen Figuier Edenin kanssa. Hassua on se, että haistan tämän kovin seetrisenä, vaikkei tässä nuottioppaan mukaan seetriä olekaan. Iso-E-superia kyllä.

_________________
Oh deer.

Enpä ole, ja myönnän ennakkoluuloisuuteni, mutta jos tuoksun nimessä on "oud", menetän kiinnostukseni välittömästi. Sama juttu vaaleanpunaisten hedelmä-kukkaistuoksujen kanssa, joita alkoi (niitäkin) jossain vaiheessa pukata markkinoille loputtomana virtana.

Tykkään aika monenlaisista ruusutuoksuista, joissa ruusu voi olla joko pää- tai sivuosaroolissa; silloin kun vielä vierastin ruusuja tykkäsin eniten niistä, missä ruusu oli sivuosassa ja hallitsevina elementteinä olivat esim. patsuli, santeli- tai seetripuu tai mausteet, mutta kun löysin Annick Goutalin Rose Absoluen, tajusin olevani lopullisesti mennyttä naista: se on kuuden ruusun soliflore. Sen jälkeen olen pitänyt muistakin "streiteistä" ruusutuoksuista.

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

Olen tainnut joskus kutsua EdT:ia Yataganin pikkubroidiksi. Selvä sukulaisuussuhde joka tapauksessa.

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

Sacrebleu sopii mainiosti kirkkaaseen alkukesään.

Joku sanoi paremmin:

Tule ystäväni
johda minut paikkaan
missä käärmeet ja skorpionit käy

Tule ystäväni
johda minut sinne
missä orjantappurat
riekaleiksi repii

Tule ystäväni
johda minut harhaan
sillä harhaan mä haluan
harhaan oikeaan

---
Tänä yönä ylläni on Venakonvuotaa.

Alku vähän rasittaa, mutta laskeuduttuaan tämä on luksuskaara, kuten Turin toteaa,
mutta myös saviset kumisaappaat Opel Asconan takakontissa.

Ja kokoon kuivuttuaan tämä on Ernest Beauxin tai Jacques Polgen tulkinta mun ihosta.

Tiedän jo, ettei tämä paljoa tule kulumaan,
mutta mikäpä mittari se on koskaan ollutkaan?
Kulutusta varten on rasvaton maito ja Linna-shampoo.

Aamuun Goutal Passion Edp

_________________
Thougts begome things... choose the good ones!

Olet kyllästynyt siihen, mihin minä en ole edes tottunut.

Kuulen sinut hyvin tänne asti - Basenotesissa sekoilevat oud-nörtit ovat miltei vieneet mielenkiintoni tutustua koko raaka-aineeseen. Ovat lähestulkoon rasittavampia kuin chili- tai olut-versionsa (minkä ei pitäisi edes olla mahdollista).

Mutta se vähä, minkä tunnen oudin luonnetta, tuottaa minussa uskomuksen, ettei YR:n Rose Oud ole oudia nähnytkään. Ruusu mikä ruusu, ja mielestäni hyvä sellainen.

Mietin aika pitkään, laitanko Cuir de Russieta töihin. Ja laitoin!

Melko kiltisti se pysyy matkustamon puolella, tai ainakin luulen niin.

Juuri nyt tämä tuoksuu savusiikaa syöneeltä Esmeralda-tädiltä. Tämä ei täysin muuta kuvaani siitä, että teknisesti en ole Chanel-mies. Talon parhaat saavat kyllä riisumaan päähineen, mutta eivät juoksujalkaa halaamaan. Paitsi että nyt ollaan pirun lähellä.

Pitääpä tsekata.

Ruusuista en päässyt vieläkään eroon: vuorossa Dawn Spencer Hurwitzin dirty ROSE, jota joku britti saattaisi luonnehtia sanomalla PHWOARGH! http://www.dshperfumes.com/shop/dirty-rose/

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

Lagerfeld Man. C. Nagelin junailema sekoitus pippurista seetriä ja herkullista valkomyskiä, ripauksella kanelia. Aina ei tarvitse olla niiin monimutkainen.
Cec Le Pagen muotoilema puteli on loistava!

----------------

Hyvä Suomi!

La Vie en Rose jatkuu, nyt vuorossa Rose Poivrée



Tämä on aivan ihana, käytän aivan liian harvoin, mutta toisaalta tämä on aika juhlava (mieleen on jäänyt erityisesti serkkuni häät, ja virallista osuutta seuranneet ulkoilmajuhlat). Parhaimmillaan pitkinä lämpiminä kesäiltoina.

_________________
Crouching tiger, hidden flacon