Lukaisin ketjun läpi, ja voin yhtyä ylistäjien kuoroon. Histoires de Parfumsin näytesetti on paras koskaan kokeilemani. Leikittyäni sen kanssa muutaman päivän voin verrata kuuden putkilon testerisettiä kuuden ruokalajin illalliseen kolmen tähden Michelin-ravintolassa. Nekin tuoksut, joista en varsinaisesti pidä ylläni, ovat mielenkiintoisia, hykerryttäviä ja järisyttävän laadukkaita. Nenä ei suostu irtoamaan ranteelta.

Varsinaisia suosikkeja setissä on kaksi: elämänhalun palauttaja, haute cuisine sitrustorttu 1873 aka Colette, sekä pehmeän pyöreä ambra-anis-valkokukka 1826, Eugénie de Montijo.

Histoires de Parfumsin näytesetti palauttaa mieleen sen aistien euforian, josta omalla kohdallani aiheutui aikoinaan hurahdus tuoksuihin. Keskinkertaisuus on tästä kaikesta hyvin kaukana.

http://intl.alicepeter.com/

Kyllä on ihan hirveä kiire tällä ukolla. Rauhoittuisi nyt hieman...tuoksuja tulee nykyisin ihan liukuhihnalta, näin sivuprojektienkin kera. (sama tauti vaivaa mm. Pierre Guillaumea)

Kyseessä on siis HdP äijän, Gérald Ghislainin junailema sivuprojekti. Valikoimassa 5 gourmand tuoksua, joista kaikista voi tilata kahden millin näytteen yhteishintaan 10e. Itse putelit 30ml EdP / 45euroa.

Kaikki viisi tuoksua ovat GG:n keksimiä, mutta varsinainen nenä ja parfymööri, tuoksujen tekijä, on nainen nimeltään Magali Sénéquier.

Oma suosikki nouttien perusteella on kenties Bloody Orange.

Voi apua noita pulloja. Mutta Fancy Chocoa voisi kyllä kokeilla, muut eivät herättäneet suurempia tunteita.

Jostain syystä en ole tällaista huomannut ollenkaan. Minun nenääni noilla kahdella ei taas ole yhtään mitään tekemistä keskenään. Ei olisi tullut mieleenkään! 1969 saa minut aina ajattelemaan kukkasin maalattua Kleinbusia ja oransseissa trikoobikineissä kuumalla rantahiekalla keikkuvaa langanlaihaa pitkähiuksista hippiä, jolla on päässään isolierinen olkihattu jossa on risainen reuna. Isot aurinkolasit tietty silmillä. Tuoksussa on jotakin joka ei minulla toimi ollenkaan. Periaatteessa tykkään mutta sitten vaan jokin töksähtää. Minun nenääni tämä ei myöskään tuo mieleen suklaata....pitänee taas kokeilla joku päivä, edellisestä kerrasta onkin kulunut jo hetki.

Moulin Rougesta jäi ensikokeilulla päällimmäiseksi mieleen, että se on pikkuisen tylsähkö, jotenkin liian lineaarinen tms. Mutta se olikin vasta ensikokeilun jälkeen, saattaa olla, että seuraavalla kerralla olen ihan eri mieltä siitä.

_________________
Le Monde des Rêves
“Time you enjoy wasting is not wasted time.”

Ei pidä antaa tuoksun nimen johdatella mielikuvia. Ei kai siinä Kleinbussin bensahöyryjä ollut.

Mielestäni Moulin rouge ei ole mitenkään lineaarinen tuoksu. Jos oikein muistan, niin siinä oli lopussa todella kiinnostava vanilja-vetiver-kombo. Muistakohan väärin?

Ehkä se nimi kenties johdatteli noihin mielikuviin mutta minusta tässä tapauksessa nimi sopii tuoksuun kuin nenä päähän. Oli pakko sitten töpötellä kämmenselälle. Minulle tämä nostattaa kellastuneita 60- ja 70-luvun valokuvia silmien eteen, nimen omaan kesään sijoittuvia. Ehdottomasti tämä on väriltään keltainen ja oranssi ja täynnä lämmintä ihoa. The Doors soi taustalla. Tämän tuoksun siivittämänä voisi ihanasti hupsutella kuumalla hiekkarannalla, meheviä persikoita syöden. Tämä on iloinen tuoksu, ehdottomasti pienessä sievässä, sellainen ohuesti riehakas nousuhumala. Auringon kuumentama iho toista samanmoista vasten, makeita ja tahmeita suudelmia.

Se on muuten se drydown joka tässä mulla potkii vastaan. Aurinko menee pilveen, nousuhumala iskee, tulee melkein huono olo. Persikoista valunut mehu on enää vain ällöttävän tahmaista, hiekka tarttuu ihoon kiinni, kädet varsinkin ovat ihan hiekkaiset. Eväsleipää haukatessa hampaiden välissä kirskuu hiekka, varjossa tulee kylmä, iho nousee kananlihalle. Termospullossa on väljähtänyttä kahvia ja suklaat ovat sulaneet eväskorin pohjalle möykyksi. Tunkkainen olo.

No en tiedä onko se Moulin Rouge oikeasti lineaarinen, minulle jäi sellainen mielikuva, ettei se oikein muuttunut miksikään loppua kohden, pysyi semmoisena puuteripilvenä loppuun saakka. Mutta kuten sanottua, tuo oli vain ensivaikutelma.

_________________
Le Monde des Rêves
“Time you enjoy wasting is not wasted time.”

No niin, Peter&Alice-setin samplet saapuivat. Ensikokeilun perusteella sanoisin, että ihan laadukkaita gourmandeja ja marjatuoksuja, mutta eivät millään lailla erityisen sävähdyttäviä tai erikoisia. Kevyehköjä tuoksuja, aika ihon läheisiä. Varmaankin voisin käyttää vaikka kaikkiakin jos ilmaiseksi saisin, mutta enpä oikein tiedä onko noista mikään sellainen, että haluaisin ostaa ihan omaksi, seuraavat kokeilut kertovat. Ihan kivoja tuoksuja, varsinkin jos ei ajattele liian vakavasti. Ehdottomasti haluan kokeilla vielä paremmin yksi kerrallaan, nyt kokeilin kaikki viisi samaan aikaan, vaikka pidinkin jonkin verran väliä lisäämisten välissä ja tietenkin laitoin eri paikkoihin. Ei siis mitään mullistavaa eikä mitään, mitä joku ei olisi jo tehnyt. IMHO.

_________________
Le Monde des Rêves
“Time you enjoy wasting is not wasted time.”

Täällä ei ole vielä Alice&Peter-sampleja näkynyt, jospa ne huomenna tulisivat, kun ainakin sähköpostin mukaan ovat olleet jo jonkin aikaa matkalla.

HdP:n tuoksuista olen kokeillut ainoastaan 1969:ää, joka oli yksi Luckyscentiltä tilaamistani näytteistä. Harmi, etten tilannut tältä talolta useampaa, koska tuo oli varsin vaikuttava kokemus (joskaan en ehkä käyttäisi sitä kotini ulkopuolella). Lisäksi tykkään siitä, että ainakin tuo 1969 oli selkeästi enemmän läsnä ja otti paremmin oman tilansa kuin vaikkapa nuo muutamat L'Artisanin tuoksut, joiden näytteet tulivat samassa paketissa.

Alice&Peter -samplet ovat ehkä maailman söpöimpiä.

Nämä eivät ole esanssista halpiskamaa, eron prisman britnituoksuihin huomaa heti. Mutta mielestäni näitä kuuluu kerrostaa toistensa kanssa, ei käyttää yksin (yksin nämä voisivat olla aika yksiuloitteisia). Marjamuffinssi ja toffeetuoksu yhdessä = aaaahhhhh. Mmmmmmh.

Täällä odotellaan kans intopinkeenä vielä. Toivottavasti tulisivat välipäivinä. On kyllä pari muutakin pakettia matkalla, että jotain postia pitäisi ainakin tulla

_________________
http://talventuoksu.blogspot.fi/

Meikäläisen Alice&Peterit taisivat jäädä matkalle. Pistin tänään sähköpostia asiasta, katsotaan, milloin vastaavat ja mitä. Tekisi mieleni tilata nyt myös HdP:n näytesetti (vaikutti tuo 1969 sen verran mielenkiintoiselle), kun näköjään on taas samplevalikoimaan tullut muitakin kuin tuo ykköstuberoosa ja pari muuta, jotka olivat viimeksi silmäillessäni ainoat vaihtoehdot.

Miun Alice&Peterit saapuivat tänään. Tilasin siis näytesetin jo joulukuun alkupuolella, mutta eka tilaus ilmeisesti hävisi matkalle. Laitoin mailia asiasta joskus uuden vuoden kieppeillä, vastasivat parin päivän päästä ja nyt tuli uudet samplet sit perille asti. :)

Ensivaikutelma sama kuin Eevalla; kivoja ja helppoja. To be continued...

Edit. Esimerkiksi Showy Toffee on kyllä kymmenen kertaa kivempi toffeetuoksu verrattuna vaikka Prada Candyyn, joka tuo miulle mieleen lähinnä kaksi viikkoa taskun pohjalla pyörineen esanssitoffeen.

Hauskaa kun ihmisten maut ovat niin erilaisia. Minä rrrrrakastan Candyä. Showy Toffee taas on vähän liian myskinen minun makuuni.

_________________
Le Monde des Rêves
“Time you enjoy wasting is not wasted time.”

Tämä 1969 on kyllä minulle jotenkin hämmentävä tuoksu. Pidän tästä, ehdottomasti, mutta en saa tästä oikein otetta - ehkä siksi, että minun on vaikea tunnistaa tästä nuotteja. Tumma suklaa erottuu selkeästi, mutta muuten on melko sumeaa. Kahvinpapuja suoraan purkista ja persikkaa ehkä, mutta yleisvaikutelmassa on jotain sellaista, mistä en saa kiinni. Olin aluksi aivan varma, että tässä on eukalyptusta tai jotain vastaavaa, jokin melko raikas ja hengitystä avaava tunne. Kuulostaako yhtään tutulta tai osaako joku veikata, mistä tämmöinen vaikutelma voi johtua? Vai enkö vain osaa nyt yhdistää jonkin nuotin jotain minulle tuntematonta aspektia palapeliin.

Edit. Ei muuten ehkä paras valinta tehopäivään. Tekee mieli lähinnä kaataa liian viileää punaviiniä lasiin, pukeutua satiiniaamutakkiin ja leikkiä oikukasta runoilijaa.

Tämä on täydellinen kuvaus 1969:sta!