Jatkan heinäteemaa Annick Goutalin Eau de Cielin kanssa.
En valtavasti pidä orvokkituoksuista, ne ovat liian heikon feminiinisiä makuuni, vähän kuin tuoksuvia kliseitä, mutta tässä orvokki yhdistyy onneksi viileän heinäiseen aromiin. Tykkään oikeasti vielä täyteläisemmästä, hunajaisesta heinätuoksusta, sellaisesta kypsästä ja tuleentuneesta. Kiskon sitä aina iltaisin keuhkoni täyteen lenkilläni, joka vie ratsastustallien kullankeltaisen heinäpaalikasan ohi.
Kasa on kuin lasten rakentama palikkaleikki, kutsuu kiipeilemään ja seikkailemaan. Tuoksu on huumaava.
Yhtenä iltana kun lähestyin odottavin mielin privaattia pyhäkköäni se olikin vallattu - käynnissä olikin photoshoot, tekeillä hieman goottilolitamaisia alusvaatekuvia heinäpaalit alustanaan
