Kappas, täällä syntyi keskustelua vintagesta. Niin, vintage harrastuksen syitä voi olla monia. Voin kertoa omistani näin päikkäreiltä heränneenä unenpöpperössä. Katsotaan mitä tulee kirjoiteltua
Antiikki ja vanhat tavarat ovat kiinnostaneet mua aina pikkulikasta saakka. Olen himoiten katsellut kuvia vanhoista kartanoista, niiden huonekaluista, upeista astioista jne. Krumeluuria ja yksityiskohtia on riittänyt. Moni esine on valmistettu aivan eri tavoin kuin ykyään ja näyttää aivan erilaiselta kuin nykytavara. Ne ovat kauniita ja niiden historia on mielenkiintoista. Kuka on käyttänyt mitäkin ja miten, miten raaka-aineet on saatu, joku on käsin tehnyt mitä ihmeellisimpiä asioita. Upeaa, ihmeellistä taitoa ja näköä. Eri maailma kuin tämä jossa nyt elän. Olisi aivan upeaa päästä komppaamaan johonkin vanhalle ullakolle ja katsoa mitä kaikkea jännää sieltä löytyisi. Vanhat naistenlehdet, ihania! Käytetty kieli, kuvat ja maailmankatsomus ovat erilaisia ja mielenkiintoisia. Kaikki tämä herättelee mussa jotain sanoin selittämätöntä sisäistä hykerrystä.
Tätä ajatellen en ihmettelekään, että olen kiinnostunut myös vanhoista tuoksuista. Nämä eivät ole järjestyksessä:
1. Minua kiinnostaa hirvittävän paljon, että miltä tuoksut ovat tuoksuneet silloin aikoinaan. Millaisen tuoksun suunnittelija on halunnut silloin joskus luoda ja millainen siitä on tullut silloisilla raaka-aineilla. Tietenkään vanha tuoksu ei enää tuoksu samalta kuin silloin kun se on pullotettu, mutta kuitenkin. Millaista tuoksua sen ajan naiset ovat tuoksutelleet kun ovat menneet ostoksille ja suihkutellut tai taputellut tuoksua kotonaan...
2. Miltä klassikot ovat tuoksuneet, millaisia eroja niissä on nyt tuotettuihin tuoksuihin. Vrt. "Jos Mitsu tuoksuu nyt tältä, niin miltä tuoksuu 60 vuotta sitten tehty Mitsu". Liittyy ekaankin kohtaan, silloiset raaka-aineet ovat olleet eri ja tuoksut ovat tuoksuneet erilaiselta. Millaiselta - se kiinnostaa.
3. Mielikuva. Romanttisena hömppänä minua kiinnostaa monien vanhojen tuoksujen estetiikka ja niiden luomat mielikuvat. Caronin Nuit de Noel musta parfyymipullo vihreässä rasiassa tasseleineen herättää minussa suloisen naisellisuuden ajatuksen. Kauniita, mahtavia mielikuvia. Voisin haluta omistaa pullollisen tuota ihan vain siksi millaisia ajatuksia se minussa herättää ja laittaa tuoksua ja katsella pulloa.
4. Historia. Vintage tuoksut ovat pala historiaa monella tavalla ja se kiinnostaa. Tuoksun ja pakkauksen historiaa on mukava lueskella ja tutkailla pullon ja paketin ulkonäköä sekä pohdiskella tuoksun olemusta sen historiaa vasten. Ulkonäkö kiehtoo.
5. Klassikoista puhuminen vaikuttaa mielenkiintoa herättävästi. Toisaalta vaikea saatavuuskin voi nostaa mielenkiintoa - voi pojat jos saisin käsiini jonkin Guerlainin yli sata vuotta ilmestyneen harvinaisuuden! Mutta toisaalta- kyllä siinäkin enemmän kiinnostaa se, että miltä pullo ja sen etiketti näyttää, vanhat frontit ja millaisia mielikuvia etiketin ja pullon sekä tuoksun nimen on haluttu herättävän sekä se, että miltä sellaisen tuoksu tuoksuisikaan!
6. Olen huomannut, että ihan oikeasti ne saattavat tuoksua paremmilta kuin modernit versiot. Esim. Shalimar parfum de toilette- oi mahtavuus! Vanhempi Chanel 5 -aah, nykyajan versio-aivan olematon! Ja koska haen parempia tuoksuelämyksiä, haluan haistella vintagetuoksuja. Odotan jatkossakin taivasta aukeavaksi.
7. Tyyli. Rakastuminen Vol de Nuitiin ja Hasu no Hanaan ovat tuoneet tullessaan valtavan janon päästä haistelemaan vanhan tyylisiä tuoksuja. Mikäs sen oivallisempi keino kuin haistella oikeasti vanhoja tuoksuja eikä vain uusia tuoksuja jotka on haluttu tehdä vanhahtavan tyylisiksi.
Hm olikohan muuta. Palaan asiaan tarpeen mukaan

Olen hurahtanut vintageen ja nautin siitä suunnattomasti. Se on hyvin mielenkiintoista, se tarjoaa monta eri aspektia. Jaakiem, minäkin olen kateellinen jenkeille. Ei täältä löydy kirppiksiltä "Oho-sinetöity Chant d'Aromes parfyymi- 10 euroa". Ei yhtään Caronia, ei mitään. Saatikka että niitä tosiaan saisi halvalla. Ebaystakin saisi monesti tavaraa paljon halvemmalla jos asuisi USA:ssa.