Jaakiem sun muisti palailee pätkittäin
Eivätkö ne pahvit ole neroutta!

Chamou's party - koivuntervaa, jos sellaista on olemassa, savusauna ja vasta likoamassa.
Mon numero 6 - joku erittäin hieno suomalainen shampoo
Love carrots - nimen mukaisesti porkkanaa, onko taustalla teetä vai mokkanahkaa?

Sori, kun kirjoitan pätkissä. Netti pätkii, enkä halua hukata pitkää kirjoitusta.

Virgilio - aurajuustoa ja taustalla sinistä Comfortia, aika hard core -tapaus.
Tee for two - teetä maidolla. Uskon keveiden, nuorten ja neutraalien tuoksujen ystävien tykkäävän.
After midnight - ei jäänyt mitään mieleen, oli kai aika unohdettavissa oleva yö. Oisko jasmiini? Ei mitään hajua.
Tokio blossoms - oisko appelsiinin kukka ajatuksena, jos on, niin hyvin kevyt, nuori ja koivumainen sellainen.

Chanelit olivat liian vaikeita pikahaisteluihin. Ei jäänyt mieleen kuin Sycomor, joka oli yllättävän tumma vetiver iso eellä ja eau de cologne, joka oli kenties maailman paras eau de cologne mutta kuitenkin vain eau de cologne. Chanelin versiossa hyvät happamat sitrukset kuten Pour monsierissakin. Eivät nousseet hankintalistalle hintansa vuoksi.
Muut Chanelit kadottivat tuoksunsa jo lapuistakin. Kaikki tuoksulaput Gogolin neuvon mukaisesti kirjan välissä. Mahtaa olla lopputuloksena aika hyväntuoksuinen tarina.
Kiitos Gogol näistä tuoksuelämyksistä ja niistä muistakin, joita en enää muista.

Kiitos itsellesi!!!

Tuo ritirimpsu oli siis likimain mitä haistelimme eilen (plus Etrot plus Profumum Roma plus pari haja-Dioria Plus Zoppo miinus Spaissari)... En ole ikinä ennen tehnyt vastaavaa enkä ehkä pysty samaan enää uudestaan. Meiltä molemmilta meni sekä hajuaisti että muisti

Jaakiem ehdotti että skräppäisimme Tallinnan ja menisimme suoraan takaisin Roomaan Mielipiteitä?

Mulla on semmonen kutina, että jahka saan haltuuni enemmän Montaleja niin ne tökkii kyllä.. Ainakin olen varautunut. Red Aoud on aivan ihana kyllä!!

_________________
Oopiumiluola
Une femme sans parfum est une femme sans avenir.
- Coco Chanel

Hmm mä oon kyllä pehmoisten naisellisten tuoksujen ystävä. Sellaisten, jotka tuntuvat kuin ne vain olisivat osa mua. Carthusian Fiori di Capri tuntuisi olevan taas yksi tällainen tuoksu. Eilen vapputouhuja katsomaan lähtiessäni humpsuttelin menemään Keiko Mecherin Peau de Pechetä, tuntui sopivan iloiselta vaikkei mikään suuresti pirskahteleva olekaan Ja kun se oli juuri tullut mulle...

Nyt kyllä kiinnostaa ihan hemmetisti Keikon tuoksut, niitä on aika paljon.

_________________
http://tuoksuttelija.blogspot.com/

Marinoin itseäni Yataganissa. Kiitos Jaakiem, mahtavaa!

Edit: Anna, mä haistelin Esxensessä Milanossa puolet Keikon linjasta ja tapasin hänet itsensäkin. Pääsääntöisesti sen tuoksut ovat mulle liian heavyja, mutta yksi Canyon jotain -niminen jäi mieleen. Keikon työhön tutustumisessa on kyllä puuhaa pitkäksi aikaa sillä pikainen liuskanuuskinta kertoo aika vähän - oletko löytänyt niiden discovery setit niiden saitilta?

Ahh, mulle tuli Goutal:n Heure Exquise, tämä päivä menee goutal:n taivaissa.

Täällä haisee Diorin Eau Noire.

Yrität vain tehdä minua mustasukkaiseksi

No oikeasti kyllä viihdyn paremmin paljain jaloin tai ikuisena vilukissana lampaannahkabuutseissani.

Miten se sanonta Tax freestä meneekään...

A*men - lopultakin tuli vastaan, tumma kahvi-suklaa. Tykkään, mutta en tiedä, missä käyttäisin. Liian nuori.
Angel - outo, sininen avaruussuklaa. Kokeilin vain paperille, mutta tuoksu seurasi Suomeen asti.
Voyage - alku nahkaa ja multaisia porkkanoita, muuttui nopeasti lähes gourmand-liteksi. Tonkaa, supera ja olisko jotain kitkerää, kenties minttua? Pitäiskö sun Gogol antaa tälle toinen mahdollisuus? Voisiko tämä olla kesävanilja?
Aramis - henkinen ikäni nousi vähintään seitsemäänkymmeneen, hyvin saippuoitu nahka, kehittää kypsyessään mausteisia sävyjä, nahkan hajotessa koivun tuoksua.

Nuo ja monta muuta siis Rooman kentällä. Harkitsin Potionin ostoa, mutta ei ollut testeriä. Myyjä pyöritteli silmiään ja ehdotti suosittua Johnny Richmondin tuoksua mustassa pullossa, joka on kuulema samanlainen. Katsoin pitkään ja vastasin olevani tuoksuharrastaja. Myyjä jätti rauhaan.

Helsingin taxfreessä ei mitään haistelemisen arvoista. Ei varmaan kukaan halua nähdä matkan tuoksutuliaisia?

Eipä .

_________________
Oh deer.

Helsinkiläiset, teidän kannattaa lennättä Jaakiem luoksenne vain kuullaksenne ne jutut...

Jaakiem, olet selvästi pikaomaksunut miten myyjät saadaan ruotuun. Käväisin tänään Chanelilla, tiedät miksi. Sain taas täydet tarjoilut, mutta tyydyin vain espressoon. Tiedän nyt tarkasti miten niitä käsitellään, tiedoksi kaikilla ja vastaisen varalle: mene sen kaikkein isoimman ja vihaisimman ovimiehen luokse ja kysy Dilettaa. Sillä aukeavat taivaan portit.

Siellä muuten pyöri taas tismalleen näköisesi venäläinen oligarkki.
Se odotteli pitkästyneenä kun sen vaimo ja tytär sovittelivat myrkynvihreitä laukkuja, tätä eksaktia sävyä:

Onkos tämä nyt siis tuolla ranskan rue cambon:lla, Diletta? Vai missä??