Olen ollut kiinnostunut tuoksuista niin kauan kuin muistan. Kaikista tuoksuista, en pelkästään hajuvesistä. Minulla on "sikiöaikainen aivojen tila" synestesia ja värinäköni on poikkeuksellisen hyvä, erotan pienimmätkin sävyerot.
Teen taidetta puolivakavissani, käyn siis muualla ansiotyössä, mutta maalaan myös aktiivisesti ja pidän näyttelyitä aina sillon tällöin.
Eka oma ja tärkeä tuoksuni oli Fidji, jonka sain veljeltäni n. 14-vuotiaana. Vieläkin minulla täytyy olla aina kaapissa pullo Fidjiä:) Seuraavat suuret rakkauteni olivat Paloma Picasso ja Nahema, jotka ostin opintorahallani joskus 1980-luvun lopulla. Soittelin sitten äidille kotiin ja pyysin siirtämään tililleni rahaa, jotta pääsisin kotiin toiselle puolelle Suomea. Äiti parka luuli, että ryyppäsin rahani.
Käytin Paloma Picassoa siihen asti, kun sain ekan lapseni. Siinä vaiheessa olivat jo ns. vesituoksut kovassa huudossa. Tykkäsin vesituoksuista ja muista "raikkaista" tuoksuista muiden päällä, mutta mun ihollani ne tuoksuivat aivan kaameilta.
Aloitin siis jokseenkin epätoivoisen minulle sopivan raikkaan tuoksun metsästyksen, jonka seurauksena (20 vuotta myöhemmin

) päädyin fragranticaan.
Ja nyt tänne
Ihoni kemiassa on jotain (hapan ämmä?) joka muuttaa monet tuoksut todella kitkeriksi. Omituista on, että useimmat "valmiiksi kitkerät" vanhat chypret, esim. Balmain de Balmain tuoksuvat todella hyvältä ihollani, mutta uudet "makean raikkaat" , vaikkapa In love again tai Be delicious fresh blossom aivan kaameilta.
Koska asun todella metsässä, ja ne harvat kerrat, kun käyn kaupungeissa, ovat yleensä täynnä muita asioita, harrastan ihan liikaa sokko-ostoja nettikaupoista ja e-baysta. Olen kiinnostunut myös Niche- ja indietuoksuista, mutta kaikkein mahtavinta on löytää oikein halvalla joku vähän tuntemattomampi tavishelmi, esim. Isabel Derrosinen Andalucia on tällainen löytö jota rakastan.
Tulipa romaani. Olen samalla nicillä fragranticassa, ja jakelen ihan mielelläni näytteitä omistamistani tuoksuista (sampleja ja dekantteja en ole saanut aikaiseksi listata, ehkä sitten joskus...)