tigrushka kirjoitti:
Jacques Guerlain pitäisi kanonisoida, ei mulla muuta... :wink:
Jatketaan nyt kuitenkin "vähän".
Omassa kaapissani luuraavat seuraavat Guerlainit: Après l’Ondée, Eau de Cologne du Coq, Eau de Cologne Impériale, Habit Rouge, Jicky, L'Heure Bleue, Mitsouko, Samsara, Shalimar ja Vol de Nuit.
Jacques Guerlain on minulle se suvun nero, lähes ylimaallinen ja yliluonnollinen olento. Ei ainoastaan tuoksumaailman säveltäjä, vaan myös runoilija ja taidemaalari. Katalogia ei voi kuin ällistellä. Aimé Jickyineen tulee hyvänä kakkosena, tutustuisin mielelläni hänen muihinkin luomuksiinsa, mutta niitä ei juuri ole säästynyt jälkipolville. Ainoat Jean-Paulin aikaansaannokset, joista pidän, ovat Habit Rouge ja Samsara, ja nekin ovat enemmän "ihan hyviä/kivoja" kuin tuoksuja, joita ilman en voisi elää.
Sanotaan nyt vielä sananen kustakin tuoksusta, jonka omistan:
Après l’Ondée - Pidin tätä pitkään L'Heure Bleuen kenraaliharjoituksena, mutta kun pääsin jyvälle Fleur de Cassiesta (jota ensi testauskierroksella inhosin), myös Al'O aukeni minulle uudella tavalla. Herkkä ja rumankaunis tuoksu.
Eau de Cologne du Coq - klassinen kolina, jossa sitruksia on täydennetty aromaattisilla ja animaalisilla elementeillä
Eau de Cologne Impériale - täydellinen klassinen kolina
Habit Rouge - "miesten Shalimar", sitruunaisempi ja butchimpi
Jicky - Tämä hämmentävä tuoksu ei tunnu istuvan oikein mihinkään kategoriaan: se on sekä "miesten" että "naisten", sekä aromaattinen että animaalinen, sekä raikas että likainen. Samalla se on ajaton ja elegantti klassikko, yksi suurimpia tuoksurakkauksiani.
L'Heure Bleue - Tämä tuoksu on minulle kuin riepu Tenavien Epulle. Kun haistan sen, tunnen, että kaikki on hyvin. Rakkain Guerlainini.
Mitsouko - Tämän tuoksun kanssa tuli tehtyä lukuisia testiajoja ennen kuin pääsin sen kanssa sinuiksi. Ensimmäisillä kerroille se oli "eau de kissankusi", joka sai nenän kipristymään. Jokin siinä kuitenkin veti ja vaati uusia testauksia, ja lopulta kärsivällisyyteni palkittiin. Nykyään yksi suuria suosikkejani, pohjatuoksun vetiver lajinsa aatelia. Parhaimmillaan useita päiviä putkeen käytettynä, kokeilkaapa joskus!
Samsara - Yhteen aikaan tämä oli after sauna -tuoksuni. Olin ostanut Stockan alesta lahjapakkauksen, jossa oli EdT ja body lotion. Assosioin tämän edelleen punaisiin lököverkkareihin!

Rento ja rela itämainen.
Shalimar - Tätä vieroksuin vuosia, koska äitini työkaveri UI tässä, ja tunnistin tämän muutenkin usein kaupungilla, vahvasti yliannosteltuna. Oman pulloni ostin 10v sitten: olin ruotsinlaivalla ja päätin ostaa tax freestä jonkin klassikon. Testasin tätä ja Chanel no 5:ta. En juuri koskaan vaivaa myyjiä, mutta tällä kertaa kysyin mielipidettä. 5:n hän tunnisti heti, Shalimaria ei. Enkä olisi välttämättä tunnistanut minäkään, ellen olisi sitä itse ranteelleni suihkuttanut, sillä se oli paljon pehmeämpi kuin muistin. Ehkä se vain sopi minulle. Ikimuistoisimpia Shalimar-hetkiäni oli, kun olin Akateemisessa kirjakaupassa (ilman meikkiä, miesten talvitakissa, löysissä farkuissa ja Dr Martenseissa) ja kun pysähdyin plaraamaan kirjoja, lähimaastoon ilmestyi hämmentyneenä toikkaroivia miehiä. Panin lammasmaiset ilmeet Shalimarin piikkiin.
Vol de Nuit - Hienostunut ja kaunis, hieman surumielinen tuoksu. Tätä käytän harvoin ja hartaudella.