Minusta Dzing haisee vähän lannalta, ei missään tapauksessa kuselta. Mutta animaaliset myskit käyttäytyvät ihollani todella hyvin yleensäkin. Ne näyttävät sitä lempeää ja makeaa puoltaan, hyvän ihon, pehmeän turkin, vanhanaikaisen rasvaisen saippuan tuoksua. Ja tämä ei ole vain oma kokemukseni.

En ollut alkuun L'Artisanista kovinkaan innostunut, mutta loppujen lopuksi minulle on löytynyt täältä moniakin osumia, itkettävän ihana Iris Pallida, rakas, kolmiulotteinen ja savuinen maustetee Tea for Two, ilmava ja vivahteikas vetiverikudonnainen Coeur de Vetiver Sacre, lämpöinen lohtutuoksu Bois Farine ja herkistä herkin tulkinta animaalisesta myskistä, eli Giacobettin Dzing! Muutakin voi vielä paljastua.

Mutta hutejakin on paljon, karmaiseva sairaalanhajuinen Dzonkha, laastarinhajuinen Timbuktu, hautajaisilta lemahtava Passage d'Enfer... ...ja sitten niitä, jotka eivät ihastuta, mutta eivät kauhistutakaan...

_________________
Oh deer.

Ymmärrän kyllä hyvin että Dzing! ei välttämättä iske ollenkaan, tuoksuu oudolta tai pahalta jollain tapaa mutta virtsayhteyttä en minäkään kyllä hiffaa yhtään.

Mä pidän Timbuktusta sen vuoksi, miten se kehittyy. Siitä tulee hieman hikinen tuoksu, mutta se on vähän kuin kasvin hikeä, jos sellaista olisi olemassa. Minäkin kuulun varmaan niihin, jotka ovat lämmenneet L'Artisaneille vasta vähitellen.

Taiga, mitä L'Artisaneja olet haistellut?

Hmm..

Itse taas tykkään Dzongkhasta. Minusta se on yksi parhaita Artisanilta. Siitä tulee vaan helposti pää kipeäksi, jos laittaa liikaa.

Luckyscentin arvosteluissa joku puhui kissankusesta Dzingin yhteydessä, mutta ei se minusta ole niin ammoniakkinen. Tämä on enemmän sellanen väljähtänyt.

Jo mainittujen lisäksi, mulla taitaa olla/on ollut Mercant Loup, Safran Troublant ja joku mitä en äkkiseltään muista.

Timbuktu ei välttämättä haise pahalle, mutta vahvempaa se voisi olla. Saisi vähän paremman käsityksen.

Luulen, että mukaelilla ja minulla on joku yhteinen Duchaufour-vamma. Aluksi suhtauduin asiaan epäillen, mutta vähitellen olen todennut, että tuoksuestetiikka on todella etäällä omastani. Monissa miehen tuoksuissa haistan todella ikäviä sairauden / mätänemisen / pilaantumisen sävyjä - asioita, joita en missään tapauksessa halua iholleni.

Poikkeuskin tietysti pitää olla... ...rakastan Avignonia.

Tietynlainen ammoniakkisuus ei minua tuoksuissa häiritse, tuoksuuhan ihana basilika ja vaikka jotkut tomaatinvarretkin aika virtsaiselta... ...ja tiettyjen myskien pyllyvakoefekti on ihan jees (kiitos, toxu, pidän sinulle muistopuheen kun aika jättää ja mainitsen pyllyvaon vähintään kolme kertaa).

_________________
Oh deer.

^ Joo siis olin tosiaan aikanaan aivan megahekumassa kun Dzongkhasta ja Havana Vanillesta tuli esitietoja nuoteista ja arvioita... ja sitten kun haistoin niin

Mutta on tosiaan mullakin joitain säännön vahvistavia poikkeuksia: tykkään Avignonista (en tosin itse käytä), Amaranthine on kiva (mutta pullollinen itselle käyttöön oli kyllä mielenhäiriö), Jubilation XXV on ok mutta vähän tympeä ja Neela Vermeiren tuoksuista pidän, varsinkin Trayeesta. Mielenkiinnolla odotan samplea saapuvaksi Majda Bekkalin Fusion Sacrée pour lui:sta.

Mä olen varmaan haistellut suurimman osan L'Artisaneista ja pitänyt vain muutamista.

Suosikkini ovat ne Coeur de vetiver sacre ja Timbuktu, joita olen kehunut moneen kertaan. Molemmat taitavat olla vetiverejä. Timbuktu on sopivan terävä, mutta rauhallinen työtuoksu. Fou d'Absenth on siinä rajamailla, aika kiva, mutta en vielä tiedä varmasti. Sanoisin, että kasin tuoksu. Mechant loup on ehkä jäänyt sitten seiskan tuoksuksi. Olen yrittänyt sitä kokeilla useaan otteeseen, että jos se avautuisi paremmin ja ehkä se vielä niin tekeekin.

Voleur de roses ja Traversee du Bosphore ovat kivoja tuoksuja, mutta ei ihan minun tyylisiä. Dzonghka, Passage d'enfer, Dzing ja Bois farine ovat olleet tavalla tai toisella epämieluisia tai vaikeita. L'Artisanin gourmandit tuli ostettua varmaan lähinnä sen vuoksi, koska sattui saamaan alesta, muuten olisivat jääneet väliin, vaikka ihan kivoja ovatkin. Kivoja on kohtalainen kehu minulta, joka en yleensä gourmandeista pidä lainkaan.

Douchoufeur ei kuulu suosikkineniini. Hänen tuoksuissaan on usein sellainen pölyävä pohja ja päällä pari nuottia, josta tuoksu saa nimensä. Eivät huonoja tuoksuja, mutta eivät mitään rakkauksiakaan ehkä tuota Timbuktua lukuunottamatta. En pidänyt erityisesti hänen Echanted forestistakaan, koska oli hieman yksinkertainen ja karkkimainen.

Pidän kuitenkin L'Artisanista talona ja tuoksujen voimakkuus ja kesto ovat minulle juuri sopivia, yksityisiä iloja. L'Artisaneja on kiva haistella, kun talolta löytyy niin vahva portfolio, erilaisia tuoksuja.

L'Artisan voi olla niitä taloja, jotka kärsivät tikkunäytteistä haistelusta.

Tämä voi muuten pitää paikkansa. Joinain kertoina kun olen suhauttanut epähuomiossa pullosta jotenkin huonosti ja lientä on lähinnä vain valunut iholle, on tuoksu tuntunut jotenkin vaimealta. Ihan kuin se jäisi vain taustalle väijymään, eikä tee missään kohtaa erityisempää vaikutusta. Muutoin taas kun suhauttaa oikein kunnolla niin tuoksu oikein "puhkeaa kukkaan", etenkin The Pour un Eten ja Coeur de Vetiver Sacren kanssa on näin.

_________________
http://haistaite.com/

Tykkään näistä kaikista, erityisesti Dzongkhasta ja Timbuktusta, enkä saa näistä mitään sairaus- & kuolemaviboja.

Mutta tuoksujutut ovat hyvin yksilöllisiä ja henkilökohtaisia. Aina välillä ajattelen, että ruoan kanssa on sama juttu: pitkä pöydällinen ruokailijoita syö täsmälleen saman aterian, jonkun mielestä se on parasta ikinä, joku ei saa syödyksi kuvotukseltaan, joku syö innottomasti... jne jne jne.

Siitä erittäin vahvasti samaa mieltä Kamichan ja mukaelin kanssa, että DZING! ei haise virtsalta.

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

Passage d'Enferissä ei ole tuoksuna minun nenääni mitään vikaa, sen voimakas liljaisuus yhdistettynä suitsukkeeseen tekee voimakkaan tunnelman, yhdistän liljat niin vahvasti hautajaisiin. Ja sitten minulla on se kukkavamma... Kukista tykkäävänä goottina pukeutuisin tähän varmaan päivittäin tyytyväisenä...

Mutta Dzonkha ja Timbuktu ovat minun nenääni vistoja, erityisesti Dzonkhan sairaalanhaju on minulle todella vaikea ymmärtää tuoksussa. Timbuktu on niissä rajoissa, että en halua sitä itselleni, mutta ei se välttämättä toisen ihmisen yllä vastenmieliseltä tuoksu.

_________________
Oh deer.

Dzongkha on yksi lempituoksuistani ja olen aivan ymmällä sairaala-assosiaatiosta, mutta niin on varmaan joku muu vähintään yhtä äimänä siitä, että Patchouli Patch tuoksuu minusta kesämökin kaappiin unohtuneilta ja kosteudessa muhjaantuneilta Cream Crackereilta (ja Gucci Rush porkkanalaatikolta).

Yksi tykkää kesäkeitosta, toinen tillilihasta, kolmas kanaviillokista, neljäs maksalaatikosta...

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

Sepä se.

Aivoissani on joku sairaalaan assosioituva tuoksuun liittyvä neuronipolku ja jostain syystä Dzonkha aktivoi sen salamannopeasti. En viitsi analysoida sitä tarkemmin, etten pilaa tuoksua keneltäkään muulta (johan ehdin pilata Wazamban Eevalta ).

_________________
Oh deer.

Toinen voi pilata tuoksun toiselta sen inhalla kuvauksella vain, jos se toinenkin haistaa tuoksussa samoja asioita ja tunnistaa ne kuvauksesta.

Olen lukenut lukuisia kuvottavia kuvauksia joistain suosikkituoksuistani (ja vastaavasti vuolaita ylistyslauluja tuoksuista, joita en voi sietää), mutta lähes aina olen ne luettuani ollut vain että "jaha, näinkin tämän voi haistaa".

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

Joo, ei se kuvaus välttämättä toteudu toisen pää/nenäyhteydessä lainkaan, kunhan nyt totesin, että kuvauksen toteutuminenkin on mahdollista - jopa silloin kun toinen on ajatellut tuoksusta toisin aikaisemmin! Siksi ajattelen tällä hetkellä, että ehkä tietty hienotunteisuus on ihan hyvästä niiden tuoksujen osalta, joista en itse pidä. Tuon sairaalan olen Dzonkhan yhteydessä maininnut niin monta kertaa aikaisemminkin, että sitä on ihan turha vältellä enää .

_________________
Oh deer.