Olen aina ollut kiinnostunut tuoksuista. Tuoksujen käyttämisen aloitin joskus teini-iässä, sitä ennen kävin salaa tuoksuttelemassa äitini hajuvesipulloja. Olen saanut lahjaksi kolme hajuvettä teininä (edelleen tallessa) ja loput tuoksuistani olen ostanut itse. Minulla oli teininä ja nuorena aikuisena hyvin erilaiset tuoksumieltymykset kuin nykyään. Tai siltä ainakin nyt tuntuu.
Lisäksi olin kiinnostunut vain mainstream-tuoksuista, en todellakaan tiennyt yhtään mitään mistään niche-tuoksujen olemassaolosta. Suurimman vaikutuksen minuun teki joskus parinkympin nurkilla Givenchyn Ysatis. Rakastuin siihen päätä pahkaa ja totaalisesti. Se oli minun aivan erityinen signaturetuoksuni.
Nyt jos yritän sitä käyttää en siihen pysty. Enkä oikein ymmärrä miksi siihen silloin vuosikausia sitten rakastuin. Nykyään se tuoksuu nenääni todella pistävältä ja voimakkaalta, lähes epämiellyttävältä.
Olin useamman vuoden käyttämättä hajuvesiä ollenkaan. Satunnaisesti saatoin hyvin harvoin jotakin tuoksua käyttää yksittäisissä juhlatilaisuuksissa mutta arkeeni eivät tuoksut kuuluneet lainkaan noin kahdeksan vuoden ajan.
Sitten aloin taas liikkua enemmän ihmisten ilmoilla ja esimerkiksi iltaelämäni vilkastui potenssiin kymmenen.
Baariin ei voi mitenkään lähteä ilman tuoksua. Edelleen olin tietämätön niche-tuoksuista ja keskityin mainstream-tuoksuihin. Kuvittelin kukkaistuoksujen olevan minun juttuni, en ollut erityisen perehtynyt tuoksuihin teoriatasolla muutenkaan. Jos joku tuoksui hyvältä niin se tuoksui hyvältä, yksinkertaista. Sama päti niihin jotka eivät tuoksuneet hyvältä.
Sitten löysin kosmetiikkablogien maailman ja sitä myötä tuoksublogeja ja Vasilisan ja hänen bloginsa innoittamana tilasin viime vuonna samplesetin Tauer Perfumesilta. En osaa varsinaisesti selittää mitä tapahtui. Yhtäkkiä vain tajusin, että tuoksut voivat antaa niin paljon enemmän kuin pelkän tämä on hyvän tuoksuinen/tämä ei-kokemuksen. Sellainenkin tuoksu joka ei miellytä, voi silti olla todella mielenkiintoinen ja jännittävä elämys.
Rakastan musiikkia ja olen hulluna lukemiseen, kaikenlainen taide saa sieluni värisemään. Sisäinen maailmani on valtavan suuri ja ääriään myöten täynnä ja noiden ensimmäisten niche-tuoksunäytteiden kautta sinne löysivät tiensä myös tuoksut. Minulle tuoksut voivat olla enemmän kuin pelkkää tuoksua; parhaimmillaan ne avaavat oven mielikuvitukseen ja loihtivat silmien eteen ihan mitä vaan! Toiset tuoksut inspiroivat enemmän kuin toiset, aina ei elämys ole yhtä suuri.
Suhteeni tuoksuihin ja hajuihin ei ole suinkaan ongelmaton. Siihen liittyy tuo HSP-ilmiö, jonka olen tosin löytäny vasta ihan juuri ja tajunnut olevani aistiyliherkkä. Minäkin muuten sairastan migreeniä, tosin se on minulla enemmän hormonaalista. Minulla ei ole aurallista migreeniä mutta voin kohtauksen aikana pakonomaisesti pahoin ja vaikka en näekään sahalaitakuvioita tms. niin näkökykyni on kuitenkin erilainen kohtauksen aikana. Minulla on usein muutakin päänsärkyä ja hyvin usein siihenkin liittyy näköön ja hajuaistiin liittyvä ärsytys.
Migreenistä kärsii varmasti moni sellainenkin, joka ei ole HSP mutta minä olen sitä mieltä, että migreenikohtauksen aikana aistit todellakin herkistyvät, oli sitten HSP tai ei. Pahimmillaan se on hirveää ja loputonta aistimusten kakofoniaa, joka voi tuntua täysin kestämättömältä.
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
Tervetuloa!
